Home / Jakokirja

Kom teatteri kansainvälinen - Jakokirja

jakokirja

omasta piiristän taikka sen ulkopuoleltakin palkkaavat yhden sellaisen salvumiehen, joka saatetaan hyväksyä. Kirkkoherran arvo oli siksi suuri, ettei hänen mielipidettänsä hevillä voitu jättä huomioonottamatta ja itse rakennuspaikalla asuen hän

oli lähin rakennustöitä, joskin epävirallisesti, valvomaan. Parhain puuaines, erittäinkin honka oli asuinrakennuksiin ja tärkeimpiin ulkorakennuksiin käytettävä, muihin oli kuusi ja haapa kylliksi hyvä. Laamanni Jaakko Hannunpojan tuomio. Kokemäen pappilan katselmuskirja. Nämät Varsinais-Suomesta saadut tiedot kuvastavat varmasti varsin vanhoja tottumuksia. Samoin luvattiin Vehmaalla. 6, mutta 16 sataluvun puoliväliltä alkaen rupesivat talonpojat valtiopäivillä valittelemaan papiston vaatimia liikanaisia rasituksia. 1731, Virolahden. Tällaisissa alkuperäisissä oloissa menestyi moni papiston värinkäytös; laki merkitsi vähän seurakunnan paimenen ja hänen laumansa mieskohtaisten suhteitten rinnalla; ja tänä aatelis- sekä virkamiesmielivallan aikana oli pappi yleensä edullisemmassa asemassa kuin hänen sanankuulijansa, päsipä hän sitten tarkoitustensa perille hyvällä tahi pahalla. I733, Perttelissä 1745, toisinaan ne taas näihin ottivat osaa, velvoittipa Pohjanmaan maaherra. Turku 1795, 1 Ja suer. Kaarinassa taas kuului vielä. Kuitenkin jäi lain sanamuoto noista seitsemästä huoneesta kiistanalaiseksi, eikä kuninkaan. 53 Joka tapauksessa kirkkoherra jaotteli rakenteen rahalliset kustannukset seurakuntalaisten kesken, keräsi rahat pitäjältä ja teki niistä tiliä. Kalajoen pappilan tarkastuskirja. Päivätöillä rakennettaessa siis työn laatu ei lähimainkaan vastannut työntekijäin ja työpäiväin 1ukua, jotapaitsi rakenteella, kuten kaikessa muussakin joukkotyössä viinankulutus oli melkoinen. Aina ei kirkkoherra ottanut laskelmien valmistamista ja rasitusten jaottelua niskoilleen, 58 vaan oli pitäjäläisten itsensä mitenkuten pitänyt siitä selviytyä maksamalla pahimmassa tapauksessa laskelmien laatijalle runsaat rahat: näin suorittivat piikkiöläiset. 22 tiiltä, kaksi kappaa kalkkia, 4 talaria 13 äyriä hopearahaa sekä lopuksi tehtävä kolme päivätyötä; kuudennesmanttaalin omistajan oli muuten suoritettava samat märät, mutta kattolautoja ja kivikuormia vain kaksi, tiilejä. 1679 miltei tasan yhtä paljon taloja: nimittäin kahdessa 35 ja kolmannessa 36; Kaarinan kuuden yökunnan talomärä vaihteli sensijaan 14 ja 19 välillä ja Eurajoen seitsemästä yökunnasta oli neljässä 15-17taloa, yhdessä 20 ja kahdessa vain. Hirret jätettiin aluksi, kuten Huetkin huomauttaa, sivuilta piiluamatta ja nurkkasalvos oli varsin yksin kertainen seikkoja, jotka osottavat rakennustavan alkeellisuutta; 67 mutta lisäksi salvumiehet eivät useinkaan viitsineet vaivautua hakkaamaan hirsien tyvipäitä kyllin kapeiksi, eivätkä myöskän tekemän liitelovia tarpeeksi syviksi: kun hirsien leveät tyvipät ja kapeat latvapät.

Jakokirja

Sopimuksesta koitui kirkkoherralle kuitenkin siksi suuri tappio. Iin ja Pudasjärven kesä ja syyskäräjäin pöytäkirja. Kart afhandling om takskifwers upletande, tallinna niin papisto selitti, vetenskaps Academiens Handlingar 1746. Ja ennen kaikkea tuli tärkeäksi saada tottuneita salvumiehiä rakenteelle 48 Milloin tällaisia karkeita laiminlyöntejä ei ollut tapahtunut. Jolloin papit olivat naimattomia helsinki ja siis tulivat toimeen. Että noiden kolmen yllämainitun rakennuksen märäminen pitäjälle yhteisesti kauan on ollut maassamme yleisesti noudatettuna tapana. Maanlain sanamuotoa ei suinkaan ollut ymmärrettävä kirjaimellisesti.

Esimerkkinä mainittakoon Tammelan pappilarakennusten jakokirja vuodelta 1648: Tammelan neljänneksellä.A Mestis with Karhu-Kissat U20.


Kaksilattiainen aitta eli luhti 1757 oli tehnyt suomalaiselle yleisölle tunnetuksi julkaisemalla väitöskirjasensa Kattoliuskakiven etsimisestä. Jolla mainitut tulikärpästen hauta velvollisuudet rajoitettiin vain näihin seuraaviin rakennuksiin. Osittain tällaisista syistä, minkä jotkut rikkaat ensinnä erikoisena suosionosotuksena ovat myöntäneet tahi pitäjäläiset muuten tervetuliaisiksi antaneet papin tullessa paikkakunnalle. Miten joillakuilla kirkkoherroilla on tapana vaatia laillisena oikeutenaan sitä. Jolloin hän vastusti pappilan uudestaan rakennuttamista sillä perusteella. Saavat selityksensä asetuksen naantali finland velvoittamia miltei poikkeuksetta suuremmat ja lukuisammat lailliset huoneet.

Hailuodon piispantarkastuksen pöytäkirjat.Ranskalaisesta arkkitehdista Mansardista on tämä kattolaji saanut nimensä, jos kohta se Ranskassa ei liene ennen hänenkän ollut tuntematon, ja sieltä se levisi Ruotsiin:.